Puuskutin ylämäissä, kun en yleensä ole tottunut niin isoihin mäkiin. Totesin myös, että olin laittanut liikaa vaatetta päälle ja selkä alkoi kastua. Kintaat otin jo suosiolla pois.
Sain kävellä hyvin rauhassa. Ainoastaan pari miestä juoksi ohiteni ja yksi sauvakäveli. Katselin myös ihalillen parin nuoren tytön juoksuharjoittelua. Askel näytti todella kevyeltä ja juoksupyrähdykset olivat irtonaisia. Välillä valmentaja antoi neuvoja. Tuli ihan omat nuoruudenajan hiihtoharjoitukset mieleen.
Totesin, että pitäisi käydä useammin kävelemässä metsässä ja varsinkin rannalla. Seuraava kerta saattaa kuitenkin olla hiihtolenkki kyseisessä maastossa. Hikisen lenkin päälle alkoi hymy hiipiä naamalle. Leveä hymy meni korvasta korvaan. Sen verran hyvä lenkki oli. Mieli lepäsi ja kroppa sai liikuntaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti