Tasapainoilua toffeen voimalla

Tänään oli vuorossa jumppatunti, vatsaa ja peppua muokattiin toden teolla. Onnistuin kerrankin alkuverryttelyn tasapainoilussa pysymään pystyssä yhdellä jalalla silmät kiinni. En laittanut kertaakaan jalkaa maahan, mutta täytyy myöntää, että kädet heiluivat kuin saluunan ovet, jotta tasapaino säilyi.

Sen sijaan myöhemmin tunnilla tehdyt yhden jalan varassa olevat vartalon taivutukset eteen eivät meinanneet irrota niin millään. Oikealla jalalla kykenin edes jonkin verran taivuttamaan kroppaa eteen ja pysymään samalla pystyssä. Sen sijaan vasemmalla jalalla sama homma meinasi olla täysi mahdottomuus.

Pitkästä aikaa pakaralihas meni ihan hapoille. Kun pakaroita nosteltiin ylös, kankussa poltteli. Mielenkiintoinen tuntemus. Melkein olin jo unohtanut moisen kivun.

Tiukoissa, pitkissä jalkakyykkysarjoissa alkoi ennen jumppaa nautitut toffeekarkit tehdä tepposia. Röyhtäilyt toivat toffeen makua ylös suuhun. Siinä sitä oli kiva kyykkäillä. Pitäisiköhän seuraavalla kerralla harkita tarkemmin toffeenautintojen ajoitusta? Älkääkä edes yrittäkö vihjailla, että toffeen nauttiminen pitäisi jättää kokonaan väliin. Mites sitä muuten ravitsee riutunutta kroppaa.

Jumpan jälkeen viivähdin kuntosalilla venytellen kintut kuntoon. Sinne oli pölähtänyt kolmen körilään kopla nostelemaan painoja ja ennen kaikkea puhumaan mukavia kikatuksen lomassa. Otsasuoni pullistellen painot nousivat ja välissä nauratettiin muita. Sirpa sen sijaan oli flunssan kourissa. Kova nuha ....laiskotus.... nuha....laiskotus....nuha, piti Sirpaa tiukasti sisätiloissa.