Kaksi tuntia ratsastusta - mitä luksusta

Tänään ratsastin kaksi tuntia putkeen. Opettaja vain vaihtui välillä, mutta se ei tahtia haitannut. Ekalla tunnilla teimme voltit joka kulmaan ja pitkillä suorilla ratsastimme avotaivutusta. Avot menivät mallikkaasti ja voltitkin hyvin erityisesti sen jälkeen, kun ohjasin hepoa ulkopohkeella kohti alkupistettä.

Onnistuin lähes koko tehtävän menemään ylhäisessä yksinäisyydessä. Jostakin kuitenkin ilmestyi valkomusta takapuoli eteen ja jouduimme välillä kävelemään ravauksen sijaan, että yhteentörmäys olisi vältetty. Lopputunnista jyskytimme tolkuttoman pitkään harjoitusravia keskiympyrällä. Kerrankin onnistuin istumaan kunnolla ja takapuoli pysyi satulassa ilman, että hytkyin kun perunasäkki ja vieteriukko. Lopuksi vielä laukkasimme pitkään, pitkään, pitkään. Se oli loistavaa.

Tunnin jälkeen siirryin toisen opettajan ohjaukseen. Tunnilla oli mukava nuori mies, joka ravaili vauhdikkaasti hevosellaan siellä täällä miten sattui. Täytyi pitää silmällä muita, että emme oli törmäilleet urakalla.

Keskellä kenttää oli seitsemän puomia, jotka ylitimme ensin peräperää reippasti. Sen jälkeen etenimme hallitummin ja yritimme saada puomien väliin osumaan enemmän askelia. Onnistuihan se lopulta. Kerran älysin juuri oikeassa kohdassa kannustaa hevosta ja kykenimme etenemään puomit loppuun asti oikein ilman hidastelua.

Kun siirryimme laukkaan, menimme puomeille yksitellen. Ensimmäisellä kerralla etenemimme puomeille loikalla, seuraavilla kerroilla osasin antaa paremmin puolipidätteitä ja pohkeita ja vauhti pysyi tasaisena ja puomien väliin juuri oikea määrä askelia. Laukkaa helpotti, kun sai olla kevyessä istunnassa. Minusta on tullut yllättäen sen vankkumaton kannattaja.

Erityisen tyytyväinen olin opettajalta saamaani vinkkiin, jonka avulla kykenin siirtämään hevosen hallitusti laukasta raviin. Olen ennenkin kokenut siirtymiset töksähtäväksi ja nyt ne onnistuivat pienen jipon avulla.

Kaksi tuntia ratsastusta putkeen oli aivan loistavaa luksusta. Oma kroppa lämpeni ja pääsin työskentelemään hevosen kanssa hyvin. Tallissa vielä palkitsin kaverini leivänpalalla ja turvan rapsutuksella.