Tänään askelet veivät salille ja tuli tehtyä kunnon treeni. Perinteisen soutulaitealoituksen aikana sisään asteli reippaasti Fox-Pete vilkuttaen iloisesti ja vaihtaen muutaman sanan. Siinä jutellessa selvästi aivan lähiaikoina kuntoilun aloittanut vanhempi herra koukkasi ohitseni juoksumatolle. Kysyi kyllä olinko menossa siihen ja totesin, että mene vaina, ehdin myöhemminkin. Vikkelä kaveri vaikkei olisi päälle päin uskonut.
Onneksi vapaana oli yksi suosikkilaitteeni, jolla voi treenata rintalihaksia ja alleja. Tein niin kauan liikkeitä kuin jaksoin, joka kierroksella hieman vähemmän. Sen jälkeen siirryin toiseen rintalihaslaitteeseen ja laitoin vahingossa enemmän painoja kuin normaalisti. Näytti sekin huiman iso, pikkuriikkinen, huiman iso, pikkuriikkinen paino nousevan.
Selän tein 35 kilolla. Tällä kertaa jätin 40 kiloa väliin, kun tunsin pientä kipua vasemmassa kyljessä vastalihaslaitteessa. Parempi kävellä omin jaloin salilta pois kuin pyytää apua 10 hauiksiaan pumppaavalta mieheltä. Vaikka olisihan sitä apua saattanut läheltä löytyä, jos selkä olisi paukahtanut.
Vanhemman herran poistuttua juoksumatolta, hyppäsin matolle ja juoksin rapiat 1,5 km yhdeksän kilometrin tuntivauhtia. Olin tyytyväinen rytmiin ja maisemkin oli tällä kertaa mielenkiintoisempi kuin viime salikerralla. Kymmenen bodaria ja muuta hippiäistä antoivat kiitettävästi seurattavaa, että ei päässyt tylsistymään. Olin erittäin tyytyväinen itseeni ja kaiken kruunasi kunnon venyttely. Pete jäi edelleen foxaamaan, kun poistuin salilta kohti suihkua.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti