Viime kirjoituskerrasta on aikaa, mutta liikunta ei ole silti jäänyt. Hyvinvointiin on tullut satsattua muutenkin eri tavoin. Yksi viikonloppu kului alexandertekniikkakursilla ja sen saamien oppien voimalla ratsastus on saanut uusia ulottuvuuksia.
Perisyntini ratsastuksesta on ollut Matti nykäsmäinen etukeno. Ykskaks alexanderin avulla olen oppinut istumaan suorassa istuinluitteni päällä. Mikä mahtava saavutus ja riemu. Nyt jaksan rytkyttää harjoitusraviakin vaikka koko tunnin. Tosin on siihen vaikuttanut myös se, että älysin ratsastaa rauhallisen napakasti koohottamisen sijaan. Ihmeellistä, hevosessa on eri vaihteita. Ratsastus on saanut ihan uusia ulottuvuuksia. Istuntaharjoituksetkin ovat tehneet hyvää ja ajoittain minulla on tunne, että jopa osaan jotakin.
Muutamana iltana viikossa teen makuuharjoituksen alexanderilla. Se suoristaa runkoa ja auttaa mm. hiipivään päänsärkyyn. Leuka on pudonnut alemmas ja leukojen kiristely vähentynyt. Ihan uusi maailma on löytynyt omasta kropasta.
Olen aloittanut myös säännöllisen kuntosaliharjoittelun tauon jälkeen. Uskollisesti lämmittelen pitkään soutulaitteella ja teen vatsan, selän, rintalihakset ja kädet. Loppuun vielä reilu pätkä venyttelyä.
Lauantaina osuimme pitkästä aikaa Sirpan kanssa samaan aikaan jumppaan. Kiirehdin tukka putkella ratsastuksesta jumppaan, jossa Sirpa jo iloisesti pomppi steppilaudalle. Jatkoimme pomppimista vierekkäin ja siirrymme repimään kuminauhaa ja veivaamaan jalkoja. Viimeiset puoli tuntia syvävenyttelimme ja yritämme aina välillä supattaa kuulumisia.
Syksyn aikana olen aloittanut myös ruokaremontin. Aamu alkaa terveellisellä rahkasekoituksella, jossa on marjoja ja erilaisia jyviä ja pähkinöitä. Joka välissä yritän myös popsia hedelmiä. Lisäksi karkin ja muunkin makean syönti on jäänyt. Poikkeuksen teki tämä ilta, kun vedimme Sirpan kanssa joulutortut naiseen. Lisäksi yhtenä lauantaina maistelin suklaata ja lemppariani lakritsia. Seuraavan kerran herkutteluhetki onkin vasta neljän viikon päästä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti